Tämä päivä olikin oikein vaiherikas ja sydäntä lämmittävä Kun pieni tyttövauv a kävi ensikerran isomummulla ja sain pitää häntä sylissäni ja hän jopa hymyili. Ei hän ollut pitkällään niin kuin v auvat usein ovat vaan hän halusi olla pystyssä rintaa vasten ja siinä nukkua nyhjöttikin välillä.Kyllä minulla on ollut onnea kun olen saanut niin monta lapsenlapsenlapsia sylitellä ja kyllä he kaikki ov at yhtä ihania olleet  ja ovat vieläkin vaan lapsethan kasvavat ja  ei se isomummun syli enää viehätä, vaan vauvana on jokainen ollut sylissäkin. Näin hänet viimeksi kolmeviikkoa sitten ja kyllä oli paljon edistystä tapahtunut tällä välillä. Tänään tulee miesväkikin Oulusta kotiin päivällä soittelivat.

Minulla olikin sitten jo kiire fysikaaliseen ja en tahtonut saada hissiä siellä jotin kuljetettiin kun hissi kulki edestakaisin, minä aina siinä vaiheessa hermostun vaikka tiedän ettei sitä kukaan tee kiusallaan  vaan asiat vaativat jostain syystä kulkua.Nyt oli kymmenes hoitokerta ja fysioterapeutti  pyysi soittamaan lääkärille että saisin vielä 5 kertaa lisää, selkä kuulemma vaatisi sitä. Tänäänkään en ole ehtinyt tehdä liikkeitä kun aamulla ja kyllä minä vielä illallakin ehdin muutaman kerran.

Hoidosta tultuani laitoin tiskikoneen ja pyykkikoneen päälle ja niiden laitossakin on mennyt aikaa vaan ei tämä päivä hukkaan ole mennyt. 6. 11.2010, annetaan tyttövauvalle nimi ei Kaisa sanonut mikä hänestä tulee, sanoin vaan kun heillä oli silloin kirjoja joista katselivat n imiä ja katselin minäkin ja siellä oli esimerkiksi Käpy että ette kai sitä laita en halua heidän asioihinsa puuttua vaan silloin en malttaisi olla sanomatta v aikka se heidän asiansa onkin. Kyllä hän lupasi etteivät he Käpyä laita.