Viime yönä tuli taas se kova kipu koko jalkoihin onneksi rollaattori óli niin lähellä että sain siitä kiinni ja yritin kävellä hissukseen se vähän helpottaa ja pääsin keittiöön ja otin gramppitonin se helpotti ja loppui yllättävän nopeasti, sitä kipua ei tule kuin hyvin harvoin mutta se on hankalaa, soitin tänään potilasasiamiehelle tai nainen hän kyllä oli, oli vastaaja päällä mutta hän soitti iltapäivällä ja kerrottuani asiani hän sanoi että voisi lähettää omalääkärin esimiehelle valituksen tai sitten hän soittaisi omalääkärille ja minä pidin sitä parempana vaihtoehtona koska en  halua kenellekään han kaluuksia, hän lupasi soittaa ja soittaa sitten minulle jos ei tällä viikolla kuulu mitään soittaa hänelle maanan taina, yritän vielä jos saisi kipuja jotenkin vähemmäksi. Talossa oli aamulla pihan siivoustalkoot ja minun piti olla alhaalla järjestämässä tarjoilua mutta siellä oli jo niin monta naista ettei siellä minua tarvittu, kävin vaan maksamassa Ellille tarvikkeet ja samalla sain kahvitkin. Kävin lenkillä mutta taas loppumatkasta oli varpaissa kipua. Jouni soitti oli puhetta tuon käkikellon korjauksesta hän oli jo puhbunut sen hen kilön kanssa ja vie joku ilta.

Eija toivoi että kirjoittaisin Paavon ukista ja mummista mutta ei Paavokaan tiennyt  isänsä suvusta mitään muuta kuin jostain oli keskisuomesta taisi olla Rautalammilta kotoisin ja talon poika , oli tullut riitoja perinnöistä ja hän oli katkaissujt välinsä koko sukuun, yksi Kustipapan sisko oli käyn yt kerran heillä, Paavon isän nimi oli Aukusti ja äidin nimi Ulriika os.Pöllänen Huistinvaaralla oli iso talo josta hän oli mutta siihen aikaan pojat peri maat ja mannut, sen talon oli perinyt Paavo niminen veli ja en n yt muista sen  Fann in isän nimeä joka peri suuren määrän metsää jota Fannin mieskin myi ja joi. M ummo oli saan ut tietysti hyvät kapiot ja oliko lehmän tai pari saanut myös ja kyllä mum mo sanoi mutta en sitäkään muista kuinka monta hametta. Aina kun meille syntyi poika tulivat Paavon serkut hevosella käymään ja toivat "rotinoita"kärrykuorman, siin ä oli kaikkea mahdollista ruokaa jota oli kesä-aikaan vaikea säilyttääkin kun ei ollut jääkaappeja , suuri pullarin kilä ja kakku ,pikkuleipiä, voita ja leipää oman maan jyvistä jauhettua, lihaa joka oli monesti kyllä palvattua ja ternimaitoa, en edes muista kaikkea mitä siihen kuului ja kun ei puhelimiakaan ollut he tulivat aina yllätyksenä, yleensä kyllä sun nuntaina, ja siinä katsottiin pojat ja miniä tarkkaan , hyvin ystävällisiä he olivat minullekin ja kyllä mekin siellä joskus kävimme tupakin oli niin suuri kuin opotta (siis haka )se oli paljolti kuin olette nähneet N iskavuorelaiset, kaikkea oli paljon. Siis siihen aikaan  ainakin siellä oli tapana viedä rotinoita kun lapsi syntyi perheeseen, voi olla vieläkin se tapa en tiedä mutta n aapureitten kesken tietysti pienempi muotoisena versiona.