Tänään aamulla tilasin taksin ja läksin käymään CitiMarketissa suutarissa vein sinne kahdet kengät jos niitä voisi kärjestä venyttää näitten varvasortoosien takia, suutari oli sitämieltä että voi koska ovat nahkakengät, kävin myös kukkakaupassa ja ostin muutaman pistokkaan jos saisin vaikka kasvamaan ja ostin Nukkumatin ja kevät kaktuksen jossa on tosi kauniita kukkia, enhän minä mikään viherpeukalo ole mutta jos joku jäisi henkiin hyvä olisi, oli mukava istutella niitä multaan on sen verran maalaisverta kuitenkin, Selma kävi sitten katsomassa ostoksiani ja hän taas on hyvä kukkien kasvattaja että voi olla että joudun häpeämään jos kaikki kuolee, sitten läksin lenkille kylmä tuuli kävi mutta kun puin tarpeeksi oli ihan mukava kävellä raittiissa ilm assa, kun tulin sieltä kahvi maistui todella hyvältä, soitin Joukolle ja hän antoi vähän ohjeita näihin Blogi juttuihin.

Lapsuudessani ei kukaan edes ollut kuullut tietokoneista saati nähnyt, siitä joskus puhuttiin että Amerikassa on semmoinen radio jossa näkyy kuva mutta sitäkin kyllä epäiltiin ettei semmoin en voi olla mahdollista, n iin että kyllä m inunkin elämäni aikana on tekniikka tehnyt valtavan kehityksen, taisin edellä jo kertoakin että talvisodan aikana kahdessa paikassa Kermassa oli radio, joskus käytiin lastentuntia kuuntelemassa kun Markus-setä höpisi, en muista kuka niitä piti joskus tallukka kurssia, tehtiin sarkaa moninkertaiseksi tikkaamalla tallukkaita siis jalkineita kun niistä oli kova pula, lämpimät ne muistaakseni oli mutta mistä pohja laitettiin sitä en muista, vaatteita jotka oli jo hyljätty käytöstä vintille vallankin miesten vaatteita purettiin ja käännettiin ja tehtiin hameita ja takkeja monesti oli parempia kun sen ajan uusista kankaista tehdyt.

Kermassa kävi sitten Varkaudesta mies (Varkaudenpoika) jolla oli neulepuseroita ja ja housuja mistä hän niitä sai en tiedä mutta kovin hänen käyntiään odotettiin ja hän oli aina Kopolassa kortteeria, siis Salmen ukkilassa, kateeksi kyllä kävi kun Salme oli etulyönti asemassa siis sai aina parhaat puserot ja mekot.

Nyt minun pitäisi kertoa välirauhan aikana tapahtunut hyvin ikävä  asia, muistaakseni miehet oli silloinkin pois siis armeijan leivissä, isä oli vapautettu koska oli rautatieläinen ja silloin töissä Kaarnalammilla, noin 20 km päässä mutta kävi kotona vaan vapaapäivinä, asemalle oli tuotu halkoja jotka piti lastata vaunuihin sen päivän aikana ja haettiin kaikki vähänkin kynnelle kykenevät töihin, niin myös äiti joka oli aloittanut pyykinpesun jätti sen kesken ja lähti ja Tuulikki oli mukana, oli huhtikuu ja korkeat kinokset radan sivuissa ja vaunuja työnnettiin mies ja nais voimin että saatiin tyhjä vaunu tilalle, äidin jalkalipesi lumen takia ja kun vaunu liikkui hän kaatui niin että toinen käsi jäi raiteille ja vaunun pyörä meni yli,joku kylän lapsista tuli kertomaan että äitisi käsi on katkennut ja on viety kirkolle hevosella ja Tuulikki oli mukana, en oike3in tien nyt mitä ajatella ja vanhin olin kotona olijoista, en muista kerroinko Pertille mutta hätä oli suuri, illalla tuli Kauno setä käymään ja kertoi että äiti on Varkauden sairaalassa eikä ole mitään hätää se lohdutti vähän, sitten tuli Tuulikki ja hän kertoi minulle ettei äidillä ole toista kättä ja itkettiinkin.

Seuraavana päivänä jostain tiedettiin että isä on käymässä Varkaudessa ja ajaa pois mennessään määrätyssä junassa ja me menimme asemalle ja isä ehti sanoa muutaman sanan ja hän hymyili ja sanoi olkaahan kiltisti,minua se kuitenkin lohdutti tavattomasti ajattelin ettei ole mitään hätää kun isä hymyili, en muista kauanko äiti oli sairaalassa ennenkuin pääsi kotiin , mutta kyllä se alku ainakin oli hyvin vaikeata hänellä kun oli paksu pitkätukka ja minä jouduin sitä kampaamaan hän itki joka kerta etten m inä osaa kammata ja revin, enhän minä repinyt mutta molemmat itkettiin en ymmärtänyt että hän itki kätensä menetystä ja sitä ettei itse voinut laittaa tukkaansa, se oli ankeata aikaa meille kaikille. nyt en jaksa enempää tuntuu niin pahalta vieläkin.