Läksin aamulla taas kaupunkiin kun eilisen lehdessä ilmoitettiin että Puisto-Emmauksessa on kenkämarkkinat eilen ja tänään ja tokihan minun piti sinne mennä, minulla kun on se kengän osto niin vaikeaa kun on jalat kipeät vähän joka paikasta ja siellä luvattiin että on leveitäkin kenkiä.Minulla kun nuo varvasortoosit levittää jalkaa nimenomaan kärjestä, sotetaksilla sinne menin ja naapuri talosta tuli kaksi rouvaa jotka menivät Violakotiin.Olihan siellä kenkiä joka lähtöön ja todellakin sen verran halvempia että voi sanoa että tehtaan hinnalla. Palvelukin oli hyvä nuori mies toi kenkiä sovitettavaksi ja hän tiesi mistä päin hakea.Ostin mustat kengät ja toivon että tulee pidettyä on ne nyt ainakin hyvän tuntuiset jalkaan. Mennessä puhuimme taksikuskin (nainen) kanssa kenkien venyttämisestä ja hän oli sitämieltä että jos laittaa jalkaan märän sukan joka on kasteltu viinassa nahka ei kovetu. Kun tulin kotiin kastelin sukkani konjakissa,eihän min ulla muuta ollut ,ja laitoin uudet kengät jalkaan ja pidin siihen saakka kun sukat kuiv ui, Jorma soitti ja kerroin asian hän huusi että se olisi pitänyt olla kirkasta viinaa, no mistä minä sitä otin, hän san oi että olen alkoholin väärinkäyttäjä, se siitä. enkilläkin kävin kun on lämmintä 20 astetta eikä tuule, oli kuuma.

Nyt en kyllä muista mihin jäin eilen jutuissani, v issiin siihen että menin töihin Kauppiin, osasto oli tubiosasto ja siellä oli neljä sairaanhoitajaa kaikki vanhoja piikoja ja minun lisäkseni kaksi sairaala-apulaista vanhoja piikoja, olin siinäkaartissa ihmetyksen aihe perheen äiti tulee töihin.Näin mentiin vuosi ja tämäkin osasto m uuttui kroonikko-osastoksi ja tuli apuhoitajia melkoinen määrä varmaan liki kymmenen  ja asia vaatii sopeutumista kaikilta ja osaston työnjako meni uusiksi, se toi elämääni myös paljon mukavuutta kun oli vähän samanikäistä väkeä ja puhekaveria koska meidän välimme ei olleet niin viralliset, koska ennen heidän tuloaan osastolla teititeltiin toisiamme, tuntui hullulta sitten kun alkovat tehdä sair.hoitajatkin sinun kauppoja, ei se ollut helppoa .

Meillä pojat kävivät koulua Jounikin kansakoulua vielä yhden vuoden ja sitten meni  tai pääsi yhteislyseoon, rahaa meni paljon koulutarv ikkeisiin ja ruokakin oli maksullinen siihen aikaan koulussakin, kuitenkin tuntui melkoisesti helpommalta kun minäkin sain palkkaa, mutta kaikki ymmärtää sen kuinka paljon meni jo ruokaan kun sen ikäisenä pojat syövät paljon mutta Paavolla oli ylitöitä ja pyhätöitä niin paljon kun jaksoi tehdä ja kyllä hän tekikin ,ehkä se osaltaan aiheutti myöhemmin hänen sairastumisensa.Sitten pojille alkoi ilmestyä tyttöystäv iä ensin tietysti Jormalle en muista tytön nimeä mutta asui samassa talossa joka oli Jorman ensimmäinen heila ja sitä tyttöä ei vaivannut ainakaan raittiin ilman puute, Jorma harppaili pitkin askelin Hatanpäänhovin ympäri ja tyttö yritti pysyä vauhdissa mukana, meitä Paavon kanssa asia huvitti melkoisesti ja sitten ilmestyi Joukollekin, joskus kun olimme Paavon kanssa molemmat iltavuorossa ,minä tosin vaan seitsemään,sanoin että kavereita saa tuoda kotiin ja kahvitkin keittää ja jotain sen kanssakin syödä mutta minulle ei saa olla tiskiä eikä jälkien korjausta, eikä sitä ollutkaan ainakaan usein, paljon meillä nuorta väkeä kävi koska katsoimme sen paremmaksi kuin se että pojat olisivat olleet pois kotoa.

Kuljun mökki oli että siellä käytiin lähinnä kesäaikaan ja sadon korjaamisessa siis marjat ja omenat oli kova homma, kerran menimme Paavon kanssa viikonloppuna mökille ja tein lettutaikinan valmiiksi ja kun tyttöjäkin oli sanoin että paistakaa te letut ennen lähtöänne. Tulimme sunnuntaina puolen päivän aikaan niin tytöt oli vielä ,en muista joko letut oli paistettu, mutta kerroin tarkoittaneeni että letut paistetaan lauantaina.Pojat ovat olleet aina kissaihmisiä ja meillä oli aina kissa, Yhden nimi oli Holopainen ja se vissiin oli joka odotteli aina kun Jouni tuli koukustakin keittiön ikkunalla.Kerran Paavo oli Hatanpäällä suonikohjuleikkauksessa ja kissa odotteli illalla Paavoa tulevaksi iltavuorosta ja kun  ei tullut alkoim kauhea ulina ja huuto, sanoin Paavolle siellä käydessäni että tuon sen tänne kun ei saa nukuttua kun kissa huutaa.No sitten kun hän tuli sairaalasta mutta oli sairaslomalla, aamulla kun kello soi kissa tuli ja alkoi kiskoa Paavoa viiksistä kun Paavo ei noussut tuli minua tyrkkimään että jonkun on töihin mentävä, ihmettelimme sen käytöstä.

Jorma meni Pirkanmaanammattikouluun laboranttilinjalle ja olikohan Jouko silloin armeijassa Hämeenlinnassa ja heti mentyään sairastui infulenssaan ja oli muutama viikko ettei tainnut kukaan päästä lomallekaan, kun hän tuli armeijasta myös hän meni samalle linjalle ammattikouluun. En muista oliko Jorma vielä koulussa kun löytyi Kaija hän kävi tyttökoulua ja pääsi ylioppilaaksi ja muistan kuinka iloinen olin kun hän uusi valkolakki päässä poikkesi meillä kotiin mennessään, kun he menivät kihloihin oli juhlat Leppäsellä he asuivat Härmälässä, kun läksimme pihasta siinä oli niitä nuoria niin Jouko löi polveensa ja sanoi lähdettihin tässä kosimahan.