Elämä sujui niinkuin se maalla menee ei siinä ollut paljon vaihtelua mutta olin kyllä tyytyväinen kun oli perhe ja mummo kuului myös siihen.Paavon koti oli rannalla Pöytälahdessa ja talo oli oikeastaan vähän kuin mäellä, siksi oli kova vahtiminen kun lapsi joka käveli jalat lähti aina alamäkeen.

Elimme normaalia perhe-elämää ja poikia tuli kaksi lisää niin että ei tullut vapaa-ajan vietto ongelmia, radio oli akulla toimiva vissiin ja sitä kuuntelemaan tuli maanantaiiltana Kerviset koska silloin tuli joku kuunnelma jonka halusivat aina kuunnella , monesti se olisi ollut ainoa aika jolloin olimme koolla perheenä joten en siitä oikein pitänyt mutta ei voinut kieltääkään, mummo rupesi usein nukkumaan vaikka radio oli samassa tuvassa. Paavo rakensi pojille pihaan leikkimökin heti kun alkoivat ulkona leikkiä, mutta silti usein ainakin Jorma ja Jouko lähtivät aidan taakse metsään leikkimään Jouni pienimpänä jäi pihalle tai tuli sisälle leikkimään minun kanssani.Jouko putosi ainakin kerran laiturilta järveen ja Jorma oli tukasta kiskonut takaisin kuivalle maalle, hän itki kovasti ja kun kysyin että sattuiko Jorma tiesi että se itkee sitä kun uusi lippahattu kastui, heille kai isänsä tuonut Joensuusta samettiset lippalakit Jormalla oli tummanpunainen ja Joukolla vihreä, no lakki kuivui aikanaan  .

Siihen aikaan lauloin hyvin paljon töitä tehdessäni ja pojat oppivat siinä virret ja iskelmät, Jouni ei osannut kunnolla puhua kun hän lauloi "Jeesus kuule rukoukset köyhän kurjan syntisen"siinä oli naurua pidäteltävä. Jostain syystä pihalle m elko ylös vedettiin keluvene sehän oli suurempi kuin soutuvene, siinä pojat istuivat mielellään ja lauloivat jotkut uittomiehet oli ihmetelleet Paavolle heidän kaunista lauluaan sehän kuului vettä myöten kauemmaksikin. Joskus pääsin käymään kaupalla yksin  oli ehkä kilometrin matka, siinä sillan tienoilla oli mahtava vapauden tunne kun kukaan ei ollut helmoissa, kerran kun tulin kotiin mummo kehui kovin että Jorma joka oli ollut Muttilaisella naapurissa käymässä oli tuonut risuja tullessaan hän ei huomannut että poika oli likomärkä siis hän hämäsi mummon risuilla ja täydestä meni, uittomiehet oli kertoneet Paavolle että sinulta meinasi poika hukkua oli pudonnut ponttujen väliin ei kä huutanut mutta kun miehet oli kahvilla alkoi kuulua ihmeellinen ähkinä ja menivät katsomaan niin siellä oli poika ponttuun reunassa kiinni, siis Jorma osasi hämäyksen jo silloin.

Illoin jaettiin asevelipalstoja sodassa olleille miehille ja Paavokin sai ne pellot jotka oli olleet käytössä aikaisemminkin mutta kuuluivat EnsoGutsetille ja olivat jäänne jostain Paavon isän työjutuista . Alettiin rakentaa sinne taloa joka ei ollut vielä ihan valmis mutta asuttiin kyllä, todettiin että työmahdollisuudet loppuu jo Paavoltakin ja on kolme poikaa kasvamassa. Vaikea päätös se oli mutta ajateltiin poikien koulun käyntiäkin ja niin Paavo monen muun kanssa lähti Tampereelle työn hakuun ja Lokomollekin olisi voinut jäädä heti mutta tuli hän kotiin että saatiin asiat järjestettyä . Hyttisen Aimo osti talon ja Paavo lähti että etsii asunnon ennen meidän muuttoa Aimo autteli pakkaamisessa ja tavaroiden kuljetuksessa asemalle ja kun lähdettiin me molemmat Aimon kanssa itkimme. Menimme ensin Kangaslammille Pölläselle ja sieltä jatkoimme matkaa. Oli huhtikuu ja paksut hanget ja kun lähdettiin Pölläseltä Tuulikki otti Jounin selkäänsä ja kun horjahti polulta hankeen Jouni oli huokaissut "Onni täällä vaihtelee taivaan isä suojelee"Tuulikki nauroi niin ettei tahtonut hangesta ylös päästä. Näin läksimme kohti tuntematonta maailmaa.

Menimme ensin Maliselle jotka olivat tulleet aikaisemmin tänne ja Paavo oli nähnyt lehdestä ilmoituksen että omakotitalon yläkerta rakennetaan asunnoksi sille joka maksaa oliko se joku määrätty summa ja sitten kuitataan  vuokrassa ja niin hän oli maksanut ja jonkun ajan kuluttua voimme muuttaa uuteen yläkerta asuntoon. Tuli vielä selville että Hännikäisen Santeri oli äitini rippikoulukaveri, hyvät vuokraisännät ja emännät olivat ja kun myivät talon v uoden kuluttua me jäimme vielä koska vuokraa oli vielä maksettuna.

Sitten Paavon työkaveri lähti takaisin Heinävedelle ja myi  mökin Kuljusta jossa oli suuri tontti johon oli istutettu paljon omenapuita ja marjapensaita, pieni se oli ja sauna oli samassa rakennuksessa mutta hyvin siinä toim een tultiin ja pojillakin oli kavereita ja tilaa leikkiä.Oli Iso kuisti josta tehtiin alkovi poikien sängylle. Melkein kaikki vihannekset ja perunat ja marjat sekä omenat saimme omalta tontilta ja se oli rahallisestikin iso asia.

Kirjoitan nyt tätä päivää kirjoittelin tässä odotellessani asentajia jotka tulevat laittamaan turvapuhelimen, ei ole tarkempaa aikaa kun puolen päivän jälkeen, Jouni soitti töistä ja Jormakin soitti. Leppästen  kanssa kävimme katsom assa kun laittoivat eilen Hinkan Askon tuoman ryijyn kerhohuoneen seinälle, seinällä näytti ihan hyvältä vaikka eilen epäilimme kun oli niin likaisen näköinenkin mutta nyt oli ihan hyvän näköinen.