Tänään oli hauska päivä kun tuli heti kymmeneltä kolme entistä työkaveriani kylään. Marika,Riitta ja Marja, puhetta oli niin kamalasti eikä ehditty puhua puoliakaan mitä olisi ollut. He toivat ihanan suuren hortensian kun vaan osaisin hoitaa ettei heti kuole, kahvit juotiin ja valokuvat tutkittiin ainakin vitriinistä kuka on kenenkin lapsi, olin varannut myös muutamia kuvia Jarnon ja Saaran häistä ja minun 80 vuotis päiviltä mutta en paljon koska siinä olisi mennyt kallista puheaikaa hukkaan,.Tosi mahtava vierailu, lupasivat tulla toistekin mutta saa nähdä mutta hyvä kun nytkin kävivät. Omalääkäri ei ole soittanut  siis se asia on auki. Pirkko kyllä illalla kehoitti tilaamaan  yksityisseltä Ortotopediltä ajan mutta en ole saanut sitä vielä tehtyä. Lenkillä kävin ja paistoin lihapullia pakkaseen kun Villen porukka on luvannut tulla sunnun taina jos oikein muistan pitää vielä varmistaa.

Huomenna tulee siivoojat joitten on tarkoitus pestä ikkunat ja parveke voisin sitten tuoda tuolien pehmusteetkin ja laittaa parveketta kesäkuntoon. Soitin vikapalveluunkin kun ei tahdo päästä sivuille ja on niin hidasta, hän kysyi että ei kai siellä ole palomuuria, no siellähän on .On ilmestynyt lähiaikoina ja hän yritti neuvoa että olis poistettu mutta en kai ymmärtänyt koska se ei onnistunut, samoihin aikoihin ilmestyi kun se skypekin muuttui lieneekö jotain yhteyttä asioilla.

Tuossa paperipinossa on kyllä Matin lähettämä sukupuu Pirkon esivanhemmista ja sam athan ne on minullakin, mutta on niin pienellä kirjoitettu että en voi oikein katsoa kun alkaa silmiä kirvellä, kun joku paremmin näkevä tulee käymään voisi laittaa sen jonkun blogiin.

Tuli tässä mieleen sellainen tapahtuma sota-ajalta kun meillä Tuulikin kanssa oli semmoinen palsta johon kylvettiin ja kasvatettiin vihanneksia, se oli Pilppalan Issakaisen pellolla jonne oli ainakin 2-3 kilometriä matkaa. Kun tuli pommilaivueita jotka lensi ylitse sisämaahan pomminsa heittämään usen Jyväskylään, no silloin kun laivue lensi, emäntä otti korin jossa oli virsikirjoja ja koko porukka kivinavettaan veisaamaan, ja se oli jokakerta kun näin kävi, voi siitä olla hyötyäkin koska se laittoi meidät lapset ajattelemaan kenen kädessä henkemme on, olen myöhemmin ajatellut että hän oli viisas nainen ja hän osoitti meille että maalliset työt jäivät silloin taka-alalle koska hän jätti v aikka keiton hellalle.