Tänään oli taas kirkontupapäivä ja sinne mekin Selman kanssa menimme,sinne tuli diakon issa joka oli ollut Nairobissa 7 kuukautta lähetystyössä 14 vuotiaan tyttären sä kanssa, näytti diakuvia ja kertoi sen maan oloista, oli siellä kuvia myös kaupungista joka oli täysin länsimaalaisen näköinen ulko asultaan oli kerrostaloja niinkuin meilläkin ja myös kadut vaikuttivat samanlaisilta siellä oli vasemman puoleinen liikenne ja siihen oli totuttava enn enkuin uskalsi lähteä liikkeelle autolla

.Mutta he tyttärensä kanssa asuivat maalaiskylässä joka oli tyypillistä Nairobia, olkikattoiset majat ja muutenkin hyvin alkeellista.Jos ei tuonut kaupasta pullovettä vesijohtovettä piti keittää 1,5 tuntia ennenkuin saattoi käyttää ruokavetenä. Siellä oli myös valtavan suuria Norsuja , kirahveja, krokotiileja ja jotain härkiä, myöskin käärmeet ja skorpioonit olivat pelottavia ja niitä oli paljon, hiekkapiha haravoitiin aina illalla että näki aamulla jäljistä oliko matelijoita tullut aidan sisäpuolelle.Hyvin mielenkiintoinen esitys.

Syötyäni kävin lenkillä tein sen pitemmän version ja jotain vaatteitani laittelin ,en ehtinyt päivälevolle tänään ollenkaan kun olin luvannut mennä keinulle neljältä ja meninkin ja pari muutakin naista tuli juttelemaan.

Siitä esityksestä tuli mieleeni ensimmäinen Israelin  matka ,kun menimme Tiberiaan hotelli oli järv en rannalla rivitalo ja minä joka asuin yksin huoneessa pelkäsin öisin kun ensimmäisenä iltana pihassa talon edessä oli skorpioni, ja ne talothan ei esim. ov et olleet tiiviitä vaan sieltä päivä paistoi oven alta, laitoin kylpypyyhkeen ja kaikkea mitä keksin oven alle ettei matelijat pääse sisälle. Se järvi oli Genetsaretin järv i jossa kalastajat soutivat ja kalastivat verkoilla aivan niinkuin Jeesuksen eläessä.Se oli jotenkin niin erikoisen tuntuista ihan kuin olisi elänyt raamatussa kerrottua aikaa, siellä kukki m ahtavia Bouganvillejä tai joku semmoinen nimi niillä oli, iltapäivällä kun tulimme retkeltä otimme aurinkoa rannalla ja kävimme järvessäkin mutta se vesi oli tavattoman kylmää ihan henki salpautui kun sinne meni, se olikin vasta huhtikuuta ja siellä oli ollut moneen vuoteen ensikerran lunta, taidampa lopettaa kun eksyin aiheesta.